Viime postauksessa perehdyimme punaviinin valmistukseen ja sen vaikutukseen lopullisen viinin makuun ja rakenteeseen. Ennen kuin rypäleitä on edes kerätty, moni asia on ehtinyt vaikuttamaan niiden laatuun ja jopa määrään.

Kasvuolosuhteet määräävät viinin luonteen

Valmistuksen ja sadonkorjuun aloittamisajan lisäksi tärkeä viinin makuun vaikuttava tekijä on ilmasto sekä tietenkin vuosittaiset sään vaihtelut.

Lämpimillä alueilla on riskinä rypäleiden liian nopea kypsyminen ja näin ollen aromien vähäisyys sekä hapokkuuden puuttuminen – viineistä tulee latteita ja mauttomia. Lämpimillä alueilla kasvaneet rypäleet ovat yleensä hyvin sokeripitoisia ja siksi niistä valmistettu viini omaa usein korkean alkoholipitoisuuden. Kylmillä alueilla on taas päinvastoin – rypäleiden kypsyminen on hidasta ja jos sadonkorjuu alkaa liian aikaisin, voi viinistä tulla liian hapokasta eikä rypäleihin ehdi kehittyä riittävää sokeripitoisuutta, jolloin viinin alkoholipitoisuus jää todella alhaiseksi.

Myös sääolosuhteet vaikuttavat viinirypäleiden laatuun ja määrään. Liialliset sateet tai auringonpaiste vaikuttavat viiniin laatuun. Sadonkorjuun aikana ei saisi sataa, koska vesi imeytyisi rypäleisiin ja vetistäisi samalla myös viinin. Voimakkaat ukkoskuurot, halla ja raekuurot voivat vaikuttaa laadun lisäksi rypäleiden määrään.

Maaperän lämpö vaikuttaa viinin rakenteeseen

Myös maaperä, jossa köynnökset kasvavat, vaikuttaa viinin makuun. Maaperiä on monia erilaisia, viiniköynnökset kuitenkin viihtyy parhaiten sellaisessa maaperässä, jossa muut kasvit eivät viihdy. Viiniköynnökselle liian hedelmäinen ja ravinteikas maaperä aiheuttaa liiallista lehtien ja versojen kasvua, jolloin rypäleet eivät kypsy riittävän nopeasti tai ollenkaan.

Viljelijä voi säädellä kasvua leikkaamalla köynnöksiä, jotta sen energia menee rypäleiden kypsyttämiseen. Vähäravinteisemmassa maaperässä kasvava köynnös ulottaa juurensa syvälle maaperään löytääkseen sieltä ravinteita. Köynnös elää juuriensa avulla ja mitä syvemmällä maaperässä juuret ovat, sitä vähemmän muuttuvat sääolot vaikuttavat köynnökseen.

Maaperän lämpö vaikuttaa olennaisesti lopullisen viinin rakenteeseen – hapokkuustaso on riippuvainen maaperän lämpötilasta. Vettä läpisevä maaperä on kuivempi ja lämpimämpi kuin esimerkiksi savinen maaperä, joka imee itseensä kaiken veden. Savinen maaperä viilenee nopeasti auringon laskiessa ja auringon noustessa maan lämpeneminen kestää kauemmin kuin esimerkiksi vettä läpäisevän soramaan.

Haluatko todentaa ilmaston ja maaperän vaikutuksen viinin makuun? Tutustu viininmaistajaisiimme.